Matkani Fuengirolaan

Matkani Fuengirolaan alkaa olla loppusuoralla, ja kerron nyt hieman miten täällä on mennyt. Olen tehnyt harjoittelun suomalaisessa seurakunnassa, enimmäkseen seurakuntatalolla Los Bolichesissa. Ensinnäkin, aika on mennyt todella nopeasti! Ihan hujahtanut tämä kuukausi ohitse, niin nopeasti että kaikkea ei ole oikein pystynyt kokonaan sisäistämään. Työtehtäväni ovat olleet monipuolisia ja todella mielenkiinoisia: olen ollut kahvilassa asiakaspalvelussa töissä, jutellut kahvilan asiakkaiden kanssa, auttanut muskarissa ja perhekerhossa sekä tehnyt kotikäyntejä sekä ollut sosiaalikuraattorin kanssa tekemässä töitä. Ei ole ollut kahta samanlaista päivää matkani aikana, mikä on ollut todella mukavaa. Suomalainen seurakunta on täällä aika tiivis yhteisö ja yhteisöllinen ilmapiiri onkin sana, joka kuvaa sen henkeä hyvin. Vähän suomalais-kuplassa on täällä eletty, kun suomalaisia on niin paljon täällä, ja olen ollut suomalaisessa paikassa töissä, joten tutustuminen paikallisiin on jäänyt hieman pintapuoliseksi, valitettavasti. Mutta sen verran mitä olen paikallisiin ehtinyt tutustumaan, niin voin kyllä allekirjoittaa espanjalaisten olevan hyvin ystävällistä ja auttavaista kansaa. Monesti olen nähnyt, kun tuntematonta autetaan esim. nostamalla painavia laukkuja junaan, tai antamalla istumapaikka junassa/ bussissa vaikka iäkkäämmälle henkilölle tai raskaana olevalle naiselle. Suomalaiset voisivat mielestäni ottaa vähän mallia espanjalaisten avuliaisuudesta.

Vapaa aikanani olen esim. kävellyt Fuengirolan rannalla, josta alla kuvia. Käynyt hieman paikallisella kuntosalilla ja vain nauttinut olostani täällä. Täytyy kyllä myöntää, että aina ei ole jaksanut tehdä töitten jälkeen mitään ihmeellistä, kun olen ollut niin väsynyt päivän jälkeen, että olen vain oleskellut ja rentoutunut kotona.

Yksi matkan kohokohdista oli ryhmämatka Sevillaan. Minulle tuli vasta täällä mieleen, että haluaisin matkustaa jonnekin muuallekin Espanjaan, ja huomasin Sevilla-matkan suomalaisessa matkatoimistossa Fuengirolassa. Ilmoittauduin sinne, ja sain vielä matkakaverikseni toisen harjoittelijan seurakunnasta. Matka oli tosi onnistunut, näimme monta nähtävyyttä ja kävelimme kuninkaallisessa puutarhassa Sevillassa. Ehkäpä mieleenpainuvin nähtävyys minulle oli Sevillan katedraali, joka luetaan maailman suurimmaksi roomalais-katoliseksi katedraaliksi. Tämä kunnia on kiitos pienen muotoseikan, koska katedraalissa pitää olla piispa, jotta se otetaan mukaan laskentaan kyseisestä asiasta, ja Pietarinkirkossa esim. on paavi, joten se ei siksi, joidenkin mielestä, ole maailman suurin roomalais-katolinen katedraali. Kukin on tästä sitten mitä mieltä onkaan. Sevillan katedraalissa oli mm. Kristoffer Columbuksen hauta, ja monia muita todella mielenkiintoisia ja hienoa asioita.

Kaikenkaikkiaan matka on ollut todella onnistunut! Olen iloinen, että päätin lähteä vaihtoon saamaan uusia kokemuksia ja näkemään vähän maailmaa. Olen todella tyytyväinen harjoitteluuni suomalaisessa seurakunnassa, jopa niin tyytyväinen, että harkitsen sinne palaamista tekemään seuraavan harjoittelun.

Kiitos Espanja!