Armoa ja aurinkoa

Lähivuorten vaeltajat kävelemässä pitkin rantaviivaa. Kuva: Pekka Kaikkonen

Kohtaamisia

Olen Pekka, opiskelen lähihoitajaksi (osaamisala mielenterveys- ja päihdetyö) Rasekossa ja kiinnostuin lähtemään kansainväliselle työssäoppimisjaksolle Espanjan Andalusiaan.

Työpaikkani sijaitsee Fuengirolan kaupungissa, kivenheiton päässä Los Bolichesin juna-asemalta. Sijainti on hyvin keskeinen, tänne on kaikkien helppo tulla. Asemapaikkani on Aurinkorannikon Suomalainen Seurakuntakoti, jossa työskentelen. Välillä saan osoituksia lähteä auttamaan apua tarvitsevia ihmisiä muualle.

Monipuolisia palvelutehtäviä

Meitä on täällä monenkirjava joukko vakituisessa työsuhteessa työskenteleviä pappeja, sosiaalikuraattori, kanttori, kokki,  emäntä ja seurakunnan sihteeri, joka pitää langat käsissään. Suuri osa toiminnasta perustuu vapaaehtosuuteen ja työharjoitteluun: vapaaehtoiset osallistuvat kahvilatoiminnan pyörittämisen, vetävät perhekerhoja, osallistuvat nuorten Saapas-iltoihin, avustavat messuissa ja rippikoulussa. Pyrimme myös vastaamaan alueen suomalaisten tarpeisiin ja kehittämään uusia toimintamuotoja.

Mitä minä teen täällä – tavoitteita ja käytäntöä

Tarkoitukseni on oppia kohtaamaan ihmisiä. Se on tulevassa mielenterveys- ja päihdetyössäni kaikkein tärkein taito. Olen täällä tähän mennessä toiminut kahvilatyöntekijänä, kohdannut asiakkaita tiskin takana ja hoitanut maksuliikenteen. Kohtaamisia tulee paljon, jopa 200 päivässä. Kahvila on suosittu lounas- ja tapaamispaikka. Kohtaamiset ovat sujuneet todella lämminhenkisissä merkeissä.

Olen ollut mukana seurakunnan ylläpitämässä Lähivuorten vaeltajissa, jotka lähtevät tiistai-aamuisin ennalta ilmoitettuun kohteeseen kävelemään. Toimin apuoppaana ja samalla keskustelen vaeltajien kanssa heitä lähellä olevista aiheista. Viimeksi meitä oli hulppeat 27 vaeltajaa ja tutustuimme Guadalhorcen jokisuistoalueeseen.

Minua on lähetetty myös avuntarvitsijoiden pariin. Eilen lähdin auttamaan henkilöä, joka oli kaatunut. Vein hänelle pyörätuolin, soitimme vakuutusyhtiöön ja lääkäriin, lähdimme taksilla lääkärissä käynnin jälkeen apuvälinekeskukseen. Hän sai sieltä kyynärsauvat ja nilkkaan napakan tuen. Käyn vielä autamassa häntä kotiaskareissa tulevina päivinä.

Jatkossa tapaan sosiaalikuraattorin, seuraan hänen työpäiväänsä ja saan häneltä työtehtäviä. Olen myös mukana kartoittamassa kodittomien tilannetta ja ohjaamassa heitä avun pariin. Täällä tulee eteen yllättäviä tilanteita, joita kohtaan. Yritän opetella joustamaan ja delegoimaan esimerkiksi kahvilatyöt niin, että kun ryntään pikaisesti “kentälle”, joku muu voi jatkaa kesken jäänyttä kahvilavuoroani.

Meitä on yhteensä neljä työssäoppijaa täällä, he valmistuvat aikanaan näihin ammatteihin: sosionomi, yhteisöpedagogi, geronomi, työelämäkouluttaja ja lähihoitaja (minä). Aivan mahtava tiimi, yhdessä suunnitellaan ja tehdään erilaisia toimintoja täällä. Välillä palaveerataan ja hynttysteerataan muutenkin porukalla. Kävimme viikonloppuna tutustumassa Mijaksen kylään vuoristossa. Mukava päivä yhdessä.

Armoa ja aurinkoa, sitä seurakunta tarjoaa. Siihen pyrin vastaamaan kohtaamalla erilaisissa tilanteissa eläviä ihmisiä. Tämä työ tuntuu hyvin palkitsevalta. Kiitollinen hymy asiakkaalta antaa voimia ja iloa jatkaa näissä tehtävissä seuraaviin kohtaamisiin…