Paluu Suomeen

Kuva esiripusta ennen näytelmän alkamista

þetta er Laddi!

Ihanaa palata arkeen, vaikka onkin hieman haikeaa jättää upea Reykjavik taakse ja vielä isompi surku on jättää mahtavat työkaverit ja työpaikka. Matka tuli päätökseensä sunnuntaina, ja perjantaina oli viimeinen työpäivä sekä Laddi shown ensi-ilta – johon sain lipun! Huikea matka sai huikean päätöksen. Vaikka en ymmärtänyt kieltä, oli näytelmä silti ehdottomasti menemisen arvoinen. Pääasiana oli se, että halusin nähdä oman kädenjälkeni näyttämöllä. 

Palmuja ja pohja maalatut kirjaimet

Ja nyt, kun ensi-ilta on ohi, pääsen vihdoin kertomaan, mitä olen saanut aikaan! 

Ensimmäisenä projektinani pääsin tekemään kahden metrin korkuiset kolmiulotteiset LADDI-kirjaimet yhdessä työkaverini kanssa. Rakensimme ne piirustusten mukaan vanerista ja maalasimme pohjat. Itse maalaustyön jätimme maalareille.

Kelta punaiseksi liuku maalatut LADDI kirjaimet

Piirsimme, sahasimme, siistimme ja maalasimme myös palmuja piirustusten mukaisesti. Suurin haaste oli ehdottomasti suuri pahvilaatikkoseinä. Rakensimme porukalla 5-6 metriä korkean ja 10-12 metriä leveän kolmiulotteisen, palapelimäisen pahvilaatikkoseinän. Siellä täällä näyttelijöiden piti päästä kiipeämään joko laatikon sisälle tai ulkopuolelle. Tämä laittoi aivot välillä solmuun, mutta vitsi fiilis oli mahtava, kun saimme sen valmiiksi! 

Candyland laulun tausta, värikäs pahvilaatikko seinä

Lavasteiden teon ohella tuli purkaa edellisen näytelmän lavasteet, sillä sitä ei enää esitetä. Magneetin avulla etsin ruuvien paikat ja purin lavasteet osiin yhteistyössä muiden kanssa. Samalla tutkittiin, mitkä osat voimme käyttää uudelleen. Tämä projekti vei vain pari päivää ja kaikki pajalla olivat mukana purkamisessa. Olemme korjailleet sekä uudelleen maalanneet seiniä, listoja ja muita lavasteita, joita olimme rakentaneet Laddi showhun, sillä käytön myötä ne kuluvat. 

Olen myös päässyt tekemään seiniä alusta loppuun, siivoamaan sotkuja, maalaamaan ja viettämään aikaa työkavereiden kanssa virkku illoissa sekä ensi-illassa. 

Blogin pitäjä eli minä tekemässäni photo boothissa ensi- illassa

Kaiken tämän keskellä olen oppinut käytännön taitoja, kuten teknisten piirustusten lukemista ja toimimista niiden mukaisesti. Sekä olen päässyt käyttämään ongelmanratkaisu taitojani ja käyttämään omaa harkintakykyäni, miten kannattaa tilanteessa edetä. 

Viimeisenä projektina oli teatterin aulaan tuleva photo booth, johon tuli mini-versiot ensimmäisellä viikollani tekemistäni kirjaimista.

My experiment came full circle. 

Kaikki kuvat on ottanut Lotta Palenius

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑