Hola! Soy Carita,
Blogissani kerron arjesta hoitotyön parissa Espanjassa. Olen tulevana lähihoitajana uutta oppimassa ja tutustumassa espanjalaisen kulttuurin ja hoivakodin työtapoihin sekä menetelmiin. Jaan kokemuksiani siitä, millaista on tehdä hoitotyötä vieraassa maassa, missä aidot kohtaamiset ja välittäminen kulkevat aina edellä – ihminen ihmiselle.
·
Hola!
Kiva kun tulit lukemaan kuulumisiani ERASMUS+-työssäoppimisjaksoltani.
Aika on kiitänyt hurjaa vauhtia eteenpäin täällä Espanjan Torreviejassa. On ollut hienoa päästä tutustumaan yksityisen hoivakodin arkeen, varsinkin ihaniin asukkaisiin ja paikallisiin kollegoihin, jotka ovat ottaneet minut sydämellisesti vastaan. Olen alusta asti tuntenut oloni tervetulleeksi heidän työyhteisöönsä.
Hoivakodin yhteisöllisyys on käsinkosketeltavaa. Aamut alkavat usein kollegan halauksella ja kysymyksellä: “Cómo estás?” – ja tietenkin kuulumisten vaihto kuuluu asiaan myös asukkaiden kanssa. Poskisuudelmat ovat osa paikallista tervehdyskulttuuria, ja ne voivat aluksi hieman hämmentää, jos niihin ei ole tottunut.
Ennen matkaa tiesin jo jonkin verran paikallisesta kulttuurista ja tavoista, sillä olen viettänyt täällä lomia vuodesta 2016 lähtien ja tehnyt myös etätöitä Suomesta käsin kesämökiltämme. Majoituksen suhteen työpaikan sijainti osui nappiin: työmatka fillarilla kestää noin 30 minuuttia suuntaansa, ja merenrantaa pitkin polkiessa voi ihastella kauniita merimaisemia. Mikä olisikaan parempaa työpäivän päätteeksi – samalla saa auringosta annoksen D-vitamiinia.
Valmistauduin matkaan hankkimalla valkoisen työasun sekä kengät, joissa on hyvä pito. Lattiat ovat täällä enimmäkseen kivilaattaa, ja jos lattia on märkä, liukastumisen vaara on suuri. Työasu viedään päivän päätteeksi kotiin pestäväksi, ja siinä onkin ollut kuivattelemista (käytössäni on vain yksi työasu), erityisesti silloin kun iltavuorosta siirtyy suoraan aamuvuoroon. Ilmankosteus on tähän vuodenaikaan korkea.
Hankin matkavakuutukseeni lisäpäiviä, sillä alkuperäinen vakuutukseni kattoi vain 45 päivää, vaikka matkani kestää 75 päivää. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut järkevää ottaa pidempi jakso jo alussa (esim. 90 päivää), sillä lisäpäivät maksoivat 130 € Pohjolan matkavakuutuksen kautta. Tämä vinkiksi muille lähtijöille – riippuen tietenkin työssäoppimisjakson kestosta ja omasta vakuutusyhtiöstä. Kaikki muutkin oleelliset asiakirjat lähtivät mukaan.
Lentokentältä hankin tuliaisiksi suomalaista suklaata ja karkkia (myös salmiakkia), sekä Moomin Shopista erilaisia tuotteita kuten avainnauhoja, puisia Muumi-kahvikupin aluslautasia ja heijastimia – suomalainen innovaatio. Heijastimia näkee täällä Espanjassa harvoin, vaikka illat ovat yhtä pimeitä kuin Suomessa.
Työelämään tutustumispaikassani on 30 asukaspaikkaa, ja noin kymmenen asukkaista on muualta kuin Espanjasta. Suuri osa ulkomaalaisista puhuu tai ainakin ymmärtää espanjaa, mutta erityisesti skandinaaviset asukkaat (norjalaiset ja ruotsalaiset) ovat ilahtuneet, kun olen puhunut heidän kanssaan ruotsia. Olen itsekin iloinen, että ruotsin kieleni on viimein aktivoitunut. Opiskelen täältä etänä myös “Ruotsia hoitajille” -kurssilla.
Kielitaidon kohentuminen, tutustuminen espanjalaiseen hoitoalaan ja työmenetelmiin sekä verkostoituminen paikallisten kollegoiden kanssa ovat tärkeimpiä tavoitteitani täällä. Uskon myös, että minusta on ollut apua ja iloa työyhteisölle sekä asukkaiden kohtaamisissa. Minulle on erityisen tärkeää, että asukas tulee kuulluksi ja nähdyksi. Ulkomailta tänne muuttaneet ovat ilahtuneita, kun heidän kanssaan puhuu heidän omaa kieltään – oli se sitten englanti tai ruotsi. Muutaman kerran olen saanut palautetta läheisiltä: “Kiva kun olet täällä – läheiseni on saanut puhua omaa kieltään.” Se lämmittää mieltä.
Lisää kuulumisia tulossa myöhemmin! Sillä aikaa voit käydä tutustumassa Residencia Mar De Levanten kuvagalleriaan.
– Carita

Pakkaus puuhia. 
Työasussa. 
Työmatka taittui fillarilla. 
Jouluista tunnelmaa Torreviejasta. 
Hoitajat tauolla.
