Hola! Soy Carita,
Blogissani kerron arjesta hoitotyön parissa Espanjassa. Olen tulevana lähihoitajana uutta oppimassa ja tutustumassa espanjalaisen kulttuurin ja hoivakodin työtapoihin sekä menetelmiin. Jaan kokemuksiani siitä, millaista on tehdä hoitotyötä vieraassa maassa, missä aidot kohtaamiset ja välittäminen kulkevat aina edellä – ihminen ihmiselle.

Aamuinen näkymä hoivakodin ikkunasta.
Espanjalainen terveydenhoitoala – Kestävä kehitys ja vastuullisuus
·
Espanjan terveydenhuoltoa pidetään korkealaatuisena ja tehokkaana, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta se kohtaa useita haasteita. Väestön nopea ikääntyminen lisää terveyspalveluiden tarvetta ja kasvattaa kustannuksia. Samalla terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen turvaaminen tulevaisuudessa on yksi järjestelmän suurimmista kysymyksistä.
Yksi merkittävimmistä haasteista on rahoitus, sillä palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti elintason nousun ja väestörakenteen muutosten myötä. Tämä kuormittaa järjestelmää sekä taloudellisesti että henkilöstön riittävyyden osalta. Terveydenhuoltoalan työvoimapula on jo nähtävissä, sillä alan palkkataso ei houkuttele uusia työntekijöitä, ja joidenkin lähteiden mukaan Espanjassa on pulaa hoitajista ja muusta terveydenhuollon henkilöstöstä. Työperäinen maahanmuutto on ollut jo pitkään välttämättömyys myös Espanjassa.
Suomen lähihoitajaa vastaava ammattinimike Espanjassa on ”Técnico en Cuidados Auxiliares de Enfermería” (TCAE). Tämän nimikkeen alla työskentelevät voivat toimia monipuolisissa hoitoalan tehtävissä eri yksiköissä.
Palkkataso vaihtelee alueittain ja työpaikan mukaan, mutta esimerkiksi Torreviejan alueella lähihoitajan palkka on keskimäärin noin 1300 € kuukaudessa. Vuoden aikana lomapäiviä työntekijöille kertyy 30 päivää ja loman saa pitää kahdessa 15;sta päivän jaksossa. Lomaltapaluu rahaa täällä ei makseta.
”Espanjan terveydenhuoltojärjestelmä on maailman huipputasoa laadukkuudeltaan ja tehokkuudeltaan, mutta sen kestävyys on haasteellista taloudellisen epävarmuuden, korkean työttömyyden ja ikääntyvän väestön vuoksi. Järjestelmän pitkäaikaisen kestävyyden turvaamiseksi tarvitaan panostuksia terveydenhuollon rahoitukseen, tehokkuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Espanjan terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus riippuu pääasiassa sosiaaliturvamaksuista, jotka kerätään työssäkäyviltä ja yrittäjiltä. Taloudellinen epävarmuus ja korkea työttömyysaste heikentävät järjestelmän rahoitusta ja palveluiden saatavuutta. ” Lähde: Google AI
Vastuullisuus hoivakodissa tarkoittaa mielestäni asukkaiden yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamista palvelu- ja hoitosuunnitelmien mukaisesti. Kaiken lähtökohtana on laadukas, asiakaslähtöinen hoiva, asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä tietysti myös työntekijöiden kunnioittaminen. Yhdenmukaista tasa-arvoisuutta unohtamatta. Ympäristövastuullisuus on myös aihe, johon kiinnitin huomiota työssäoppimispaikassani: miten siellä toimittiin jätteiden vähentämisen osalta ja kuinka tehokasta toiminta oli energiataloudellisesti.
Ekologisesti Espanjassa ollaan vielä reippaasti jäljessä Suomea. Jätteiden kierrätyspisteitä on tullut kadunvarsille tavanomaisten sekajäteastioiden lisäksi vasta viimeisimpien vuosien aikana. Ja onneksi näin – eri värikoodein ja opastusmerkein merkityt jäteastiat kannustavat kansalaisia toimimaan ekologisesti. Omalla harjoittelupaikallani kaikki jätteet laitettiin samaan roskikseen, myös biojätteet. Henkilökunta ei myöskään osannut selittää minulle, miksi näin toimittiin. Vanhat tavat ovat ilmeisesti sitkeässä. Hoitajat olivat kyllä innostuneita aiheesta, kun näytin heille videon pullonpalautusautomaatista ja kerroin myös suomalaisesta kierrätyskulttuurista, jossa biojätteille on oma keräysastiansa. Onneksi talon loistava kokki, joka teki kaikki ruoat alusta loppuun saakka osasi arvioida ruoan menekin niin, ettei valmistetusta ruoasta syntynyt paljoakaan hävikkiä. Ainoastaan se määrä, jonka asukkaat jättivät lautasilleen meni hukkaan. Kokki hankki ruokatarvikkeet suurimmaksi osaksi paikallisilta tuottajilta (lähiruokaa) ja patojen poristessa keittiössä aamusta iltaan energialähteenä helloissa oli kaasu.
Energiataloudellisesti hyvää oli myös se, että valaisimia sammuteltiin asukkaiden huoneista silloin, kun niissä ei vietetty aikaa. Toisaalta talven tullen huoneissa oli melkoisen viileää, ja joihinkin huoneisiin olisi mielestäni voinut hankkia lisälämmittimiä, sillä aamuisin ulkolämpötila saattoi olla vain +6 astetta. Aamuisten hoitotoimenpiteiden aikana asukkaita peiteltiin peitoilla, sillä huoneiden ikkunat ovat usein Espanjassa yksinkertaiset ja melko vetoiset. Ilmalämpöpumppuja ei ollut huoneissa, ainoastaan kattotuulettimet pyörivät yhteisissä tiloissa. Pyykkikoneet myös pyörivät ahkerasti ulkona, katoksessa sijaitsevassa pyykkituvassa. Pyykit kuivatettiin perinteisillä pyykkinaruilla, ja kesällä pyykit kuivuvat kuumuudessa todella nopeasti. Talvella hitaammin sillä meren läheisyys ja sen tuoma ilmankosteus hidastaa kuivumisprosessia. Energiaa siis säästyi kuin kuivausrumpuja ei ollut käytössä.
Kulttuurierot tulivat esiin heti hoitotyön hygieniatason osalta. Käsiä pestessä hanoista ei tullut riittävän lämmintä vettä, ja olin ainoa, joka käytti käsidesiä kuten Suomessa on opetettu ja hoitotyössä yleisesti toimitaan. Seinään kiinnitettyjä käsidesiannostelijoita oli muutamia, mutta vain yhdessä niistä oli desinfiointiainetta. Hankin itselleni taskuun mahtuvan käsidesin, jotta käsihygieniasta huolehtiminen olisi helpompaa ja voisin suojata sekä itseäni että asukkaita.
Tiedustelin kollegoiltani käsidesin käyttöön liittyvistä käytännöistä heidän ohjeistuksensa mukaisesti, mutta tämä kysymys jäi myös avoimeksi. Oikeaoppisen hygieniatason ylläpitämisen tulisi olla hoitajille itsestäänselvyys kaikissa maissa. Se on olennainen osa vastuullista toimintaa.
Hoivakodissa kirjattiin asukkaiden päivittäisiä toimia paikalliseen R+ -järjestelmään. Kuten Suomessa, kirjauksia tarkastellaan tarvittaessa myös ulkopuolisen tahon toimesta, jotta voidaan varmistaa toiminnan asianmukaisuus. Tämä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Hoivakodin aulassa oli ilmoitustaulu, jossa olivat nähtävillä ajankohtainen ruokalista sekä asukkaiden viikon ohjelmaaikataulu. Lisäksi hoivakodin palveluhinnasto oli kiinnitetty taululle kaikkien nähtäväksi. Täysi ylläpito maksaa tässä hoivakodissa 2 300 € kuukaudessa (sisältäen myös lääkkeet).
Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys olivat vahvasti läsnä hoivakodin arjessa espanjalaisessa kulttuurissa – niin asukkaiden ja heidän läheistensä kuin myös henkilökunnan kesken. Positiivinen työilmapiiri syntyi arvostavista kohtaamisista, kehuista, kiitoksista ja empaattisuudesta. Työpäivään kuului halauksia, poskisuudelmia ja cariño (kultaseni) -puhetta, mikä loi lämpimän ja hyvän ilmapiirin.
Paikallisilla asukkailla kävi usein läheisiä vierailulla, lähes päivittäin. Hoivakodissa on tällä hetkellä kymmenkunta asukasta muualta kuin Espanjasta, ja heidän kanssaan oli ilo päästä aktivoimaan ruotsin ja englannin kieltä espanjan kielen lisäksi.
Hoivakoti on yrityksenä yksityinen perheyritys, jonka arvot perustuvat turvallisen, viihtyisän ja välittävän elinympäristön tarjoamiseen. Tavoitteena on, että jokainen asukas voi elää arvokasta ja omannäköistä elämää, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja niihin vastataan. Toimintaa tukevat nykyaikaiset tilat ja palvelut sekä ammattitaitoinen, läsnä oleva ja välittävä henkilökunta, joka huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista jokaisena päivänä.
Espanjassa aidot kohtaamiset ja välittäminen kulkevat todellakin aina edellä – ihminen ihmiselle.
-Carita
PS. Lämpimästi suosittelen Recidencia Mar De Levantea hoitolalan opiskelijalle työssäoppimispaikaksi (esim. oppisopimusopiskelijalle tai aikuiselle alanvaihtajalle), jolla on jo jonkin verran työkokemusta alalta sillä tässä työyhteisössä on hyvä olla oma-aloitteinen ja pitää löytyä myös itseohjautuvuutta sekä rohkeutta hypätä kolmen kielen kielikylpyyn. Hoivakodissa on ruotsin kieltä osaavalle hoitajalle tarvetta, ja espanjan kielestä on hyvä olla hallussa vähintään kielitaitotaso A1.

Kokki keittiössään. 
Hyvin menee. 
Pesulassa. 
Pyykit narulla. 
hoivaa ja huolenpitoa.
