Kypros Luku 1

image3.jpeg

Vihdoinkin se päivä koitti, ajattelin laskeutuessani Larnakan lentokentälle Kyproksella.

Vaikka ulkona oli jo pimeää, sää oli hyvin lämmin: ulkolämpötila oli noin 25 °C, vaikka aurinko oli jo laskenut. Sillä välin Suomessa olin jo vähän tuntenut kylmän ilman; ulkona oli noin 10 °C. Olin hyvin väsynyt lennosta, mutta silti iloinen siitä, että pääsin kylmästä lämpimään.

Aloitin etsimään bussipysäkkiä, ja kävi ilmi, että minun piti mennä toiseen kerrokseen päästäkseni tasolle, josta bussit kulkivat. Sitten menin lentokentän pysäkille, ja bussi oli juuri lähdössä, mutta onneksi ehdin kyytiin. Kyproksen busseissa ikkunat ovat hyvin tummennetut, jotta ilmastoinnin viileys säilyy sisällä auringonpaisteesta huolimatta. Tämä kuitenkin tarkoitti, että yöllä bussista näkee ympäristöä huonommin ja on vaikeampi hahmottaa, missä kulkee.

Aluksi matkustin käytännössä sokeana, koska en tiennyt, mitä sovellusta paikalliset käyttävät seuratessaan bussien liikennettä ja reittejä. Siksi käytin Google Mapsia löytääkseni oman pysäkkini. Ensimmäinen majoitukseni oli maaseudulla sijaitseva talo, jonne oli valitettavasti hankala päästä.

Saapuessani pysäkille pelkoni vuoksi lähteä liian myöhään, astuin ulos liian aikaisin, minkä takia jouduin kävelemään hieman pidemmän matkan matkatessani lopulliselle pysäkilleni. Myöhemmin paikalliset kertoivat, että tällä tienosuudella on ollut tienrakennustöitä jo vuosia, ja siksi kaikki oli kaivettu auki. Oli hyvin vaikeaa päästä siitä läpi matkalaukkuni kanssa.

Siitä huolimatta onnistuin ja pääsin turvallisesti talolleni. Isäntä oli erittäin ystävällinen ja näytti minulle huoneeni. Olin varannut majoituksen Airbnb:stä; minulla oli oma huone ja yhteinen parveke naapurin kanssa, joka asui samantyyppisessä huoneessa kuin minä. Aluksi väsymykseni takia näin kaiken negatiivisesti, ja ensimmäisten neljän adaptoitumispäivän aikana halusin todella istua lentokoneeseen ja palata Suomeen. Mutta ajan myötä aloin ymmärtää, kuinka upeassa paikassa olin ja kuinka mukava majoitukseni oli. Siitä kerron seuraavassa blogissa.

Nyt kerron, mitä eroja Kyproksella on Suomeen verrattuna – tietenkin sään lisäksi . Kyproksella liikenne kulkee vasemmanpuoleisesti, ja ensimmäisinä päivinä katsoin tien ylittäessäni molempiin suuntiin, koska en tiennyt, mistä autot tulevat. Useimmilla paikallisilla on auto, joten bussit kulkevat harvoin ja epäsäännöllisesti – parhaimmillaan vain kerran puolen tunnin välein. Bussit myöhästelevät paljon, ja täällä se on normaalia.

Jokaisessa kadunkulmassa kasvaa palmuja, ja joskus näin myös kaktuksia, granaattiomenapuita ja muita eksoottisia puita, joita ei kasva pohjoismaissa. Vasemmanpuoleinen liikenne tarkoittaa myös, että ohjauspyörä on autossa oikealla puolella, mikä muistutti minua Japanista, jossa on myös vasemmanpuoleinen liikenne.

Palkat ja elintaso ovat täällä alhaisempia kuin Suomessa, mutta joidenkin tuotteiden, esimerkiksi vaatteiden, hinnat voivat olla jopa korkeampia kalliiden tuontikulujen vuoksi. Olin tästä hyvin yllättynyt. Silti joidenkin tuotteiden hinnat, kuten energiajuomien, sipsejä, alkoholin ja hedelmien, ovat täällä halvempia. Kyproksella verot ovat huomattavasti matalammat kuin Suomessa, yleensä 10–11 %. On kuitenkin hyvä huomioida, että myös valtion tuki tavallisille ihmisille on täällä vähäisempää.

Kypros elää turismista, joten täällä tapaa paljon ulkomaalaisia. Bussissa etenkin minun 425-reitillä tapaa usein turisteja, koska tämä bussi kulkee suoraan lentokentältä hotelliin. Tätä bussia käytän lähes päivittäin töihin tai lounaalle. Aurinkoisia päiviä on paljon enemmän kuin Suomessa; sataa harvoin, ja meri on hyvin puhdas ja lämmin.

Juuri siksi Kypros houkuttelee turisteja ympäri maailmaa joka vuosi.

Jatkuu…

(Kuva 1: “Rantakatu illalla, sininen taivas ja tumma meri, palmuja ja kaukana näkyvä kaupungin lahdenranta.”

Kuva 2: “Sininen Lamborghini parkkipaikalla, taustalla kaunis hohtava rakennus, oikealla ohjauspyörä, koska Kyproksella ajetaan vasemmanpuoleisesti.”)

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑