Kypros Luku 2

Nyt kerron ensimmäisestä majoituksestani.

Ensimmäinen majoitukseni Kyproksella oli kaunis maaseutuhuvila, noin kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Sinne pääsi kaupungista 425-bussilla pitkin rannikkoa, joka kulki muuten myös hotellini ohi. Pysäkiltä noustuani piti kävellä poispäin merestä.

Talo sijaitsi kuin viihtyisässä amerikkalaisessa kaupunginosassa: siellä oli puoliympyrä identtisiä huviloita ja autotie niiden keskellä. Minun yksityinen alueeni oli vain oma huoneeni, mutta talossa oli paljon viihtyisiä yhteisiä tiloja, joissa pystyi rentoutumaan: olohuone valtavalla sohvallaan, parveke, jolle pääsi vain minä ja naapurini, aurinkotuolit uima-altaan vieressä, ulkokalusteet kuten tuolit ja nahkasohva, ja paljon muuta.

Parvekkeella oli myös mukava nojatuoli ja pieni pöytä, jossa katselin usein elokuvia, söin tai vain rentouduin. Talo oli varustettu modernilla keittiöllä ja kylpyhuoneella. Iso plussa oli myös rajaton kivennäisveden saatavuus, sillä Kyproksella hanavettä ei suositella juotavaksi kuten Suomessa. Kyproksalaiset joko ostavat vettä pullossa tai järjestävät taloonsa kivennäisvesijärjestelmän. Oli todella miellyttävää nauttia kylmää kivennäisvettä, joka oli suoraan jääkaapissa, ja jäitä pystyi lisäämään juomaan suoraan.

Tämä oli erityisen mukavaa ensimmäisinä viikkoina, koska sää oli erittäin kuuma jopa lokakuun lopussa ja marraskuun puolivälissä keskimäärin noin 30 °C. Tällainen kuumuus teki myös työskentelystä hieman haastavaa, sillä olin jo tottunut viileämpään ilmastoon.

Talossani – ja käytännössä koko Kyproksella – on jätehuollossa erilainen järjestelmä kuin Suomessa. Kerron siitä nyt:

Kyproksella jätteiden lajittelu on melko loogista: jokaisessa roskiksessa on kirjainlyhenteet, joiden perusteella tiedetään, mitä sinne kuuluu laittaa. Tässä joitakin esimerkkejä:

  • PMD — kaikki kevyet pakkausjätteet. Tähän kuuluvat muovipullot ja elintarvikepakkaukset, alumiinitölkit, säilykepurkit ja mehujen tai maidon pakkaukset. Sääntö on yksinkertainen: jos pakkaus on muovia tai metallia, se menee tänne. Ruokajätteet, lelut ja kodin tarvikkeet eivät kuulu tähän.
  • Paper / Cardboard — kaikki, mikä on joskus ollut puuta: laatikot, pahvi, sanomalehdet, aikakauslehdet ja tavallinen paperi. Ainoa poikkeus on likainen tai rasvainen paperi, kuten servetit ja talouspaperit, joita ei voi kierrättää.
  • Glass — lasi ilman yllätyksiä: juoma- ja elintarvikepullot sekä purkit. Keraamia, peilejä, lamppuja ja ikkunalasia ei laitetakaan tähän.

Joillakin alueilla on myös biojäteroskikset. Niihin kuuluu kaikki, mikä on ollut ruokaa: vihannesten ja hedelmien kuoret, ruuantähteet, kahvinporot. Muut jätteet, kuten pakkaukset, muovi tai sekajäte, eivät kuulu tähän.

Tavallinen sekajäte jää lopuksi kaikkeen muuhun, mitä ei voi kierrättää. Sitä pyritään vähentämään mahdollisimman paljon, koska juuri sekajäte päätyy kaatopaikalle.

Erikseen Kyproksella kerätään paristot, lamput ja elektroniikka. Niille on omat keräyspisteensä, yleensä kauppojen lähellä.

Koska lajittelu oli myös vuokra-asunnossani käytössä, pystyin itse henkilökohtaisesti osallistumaan vastuulliseen jätteiden kierrätykseen Kyproksella. Lisäksi minulla oli mielenkiintoinen harjoittelu hotellissani, mutta siitä kerron jo seuraavassa blogissa.

Jatkuu…

(Kuva 1: “Keltainen maalaishuvillatalo, keltaiset valosarjat, piha ja sininen uima-allas, joka muistuttaa meren aallon sävyä.”

Kuva 2: “Kyproksen jätteiden lajittelujärjestelmän taulu.”)

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑