Työharjoittelu

Työharjoittelua oli takana jo kuukausi, ja jännitys oli täysin haihtunut. Tunsin oloni varmaksi ja pystyin hoitamaan kaikki työtehtäväni itsenäisesti. Pikkuhiljaa suomalaisiakin asiakkaita alkoi tulla klinikalle, mikä oli virkistävää, sillä työpäivien aikana en puhunut lainkaan suomea, ja arkena emme Veetin kanssa juuri ehtineet nähdä toisiamme.
Monet suomalaiset potilaat olivat aluksi ihmeissään siitä, mitä oikein teen Thaimaassa harjoittelussa, mutta he olivat kiinnostuneita siitä, miten olin päätynyt juuri tänne. Tunsin olevani suuri apu klinikalla erityisesti suomalaisten potilaiden kanssa, sillä pystyin toimimaan tulkkina tilanteissa, joissa potilaan ja hoitajan ymmärrys ei täysin kohdannut. Oli palkitsevaa nähdä, kuinka paljon helpotusta ja luottamusta läsnäoloni toi sekä potilaille että henkilökunnalle.
Vapaa-aika
Vaikka työpäivät klinikalla olivat usein rauhallisia ja välillä jopa yksipuolisia, Phuket tarjosi paljon mahdollisuuksia nauttia vapaa-ajasta työpäivän jälkeen ja viikonloppuisin. Veetin kanssa arki oli hektistä vain siltä osin, että näkeminen oli rajattua työvuorojen ja pitkien päivien vuoksi, mutta aina kun ehdimme, käytimme vapaa-ajan tutustumalla ympäristöön.
Harjoittelun loppupäässä myös Veetillä oli aamuvuoroja, mikä tarkoitti, että iltaisin meillä oli aikaa tehdä jotain yhdessä. Usein menimme rannalle uimaan tai jonnekin ulos syömään. Emme juuri maistelleet monia paikallisia ruokia, vaan turvauduimme turvallisiin kansainvälisiin vaihtoehtoihin.


Työpäivinä kuitenkin usein poikkesin työpaikan läheiseen katukeittiöön hakemaan fried noodles with chicken, ja söin sitä joka päivä koko harjoittelun ajan. Se ruoka jäi mieleeni erityisen hyvin, ja se on yksi niistä asioista, joita Thaimaassa kaipaan eniten.
Viikonloppuisin teimme usein jotain spesiaalia. Yhtenä viikonloppuna varasimme zipline-retken, jossa pääsimme liitelemään vaijeria pitkin viidakon yli, ajamaan mönkijöillä ja näkemään Big Buddha -patsaan sekä villejä apinoita. Heräsimme myös usein aikaisin ottamaan aurinkoa ja uimaan uima-altaassamme. Kävimme pari kertaa Patong Beachillä, jossa meno oli aina vilkasta ja ihmisiä paljon. Iltaisin kävimme myös hieronnoissa, mikä oli todella hyvä tapa rentoutua ja valmistautua tulevaan työviikkoon.
Reissun myöhemmässä vaiheessa varasimme paljon erilaisia aktiviteetteja, joita halusimme vielä Thaimaassa kokea. Yhden kokonaisen viikonlopun käytimme kahteen venereissuun, joissa kiersimme Phi Phi -saaret sekä James Bond -saaren ja sen lähialueet. Phi Phi -saari retki oli todella kaunis mutta hektinen: pysähdyimme erilaisille rannoille ja uimapaikoille snorklaamaan, mutta koko ajan tuntui olevan vähän kiire ja rannat olivat todella täynnä turisteja. Kokemus oli kuitenkin ehdottomasti sen arvoinen.



James Bond -saarireissu puolestaan oli täysin erilainen. Siellä pääsimme mm. kajakkiajelulle, käymään kaupungissa, joka oli rakennettu veden päälle konteista, uimaan rannalla, jossa vettä oli kapean alueen kummallakin puolella, ja ihailemaan kuuluisaa James Bond -kiveä. Tämä reissu tuntui paljon rauhallisemmalta, ja jokaisessa kohteessa oli riittävästi aikaa nauttia maisemista. Molempiin retkiin kuului hintaan lounas, mikä teki päivästä helpon ja nautittavan.



Toisiksi viimeisenä viikonloppuna lähdimme kahdeksi yöksi Bangkokiin. Lennot maksoivat vain noin 100 € ja hotelli 60 € per yö. Halutessaan aamiaisbuffetin sai ostaa erikseen 8 €:lla. Hotelli oli todella kaunis ja sijainti erinomainen – lähellä kaikkea tärkeää. Katolla oli viihtyisä uima-allas aurinkotuoleineen, jossa oli mukava rentoutua pitkän päivän jälkeen.
Saavuttuamme hotelliin huomasin kuitenkin kadottaneeni passini. En kuitenkaan panikoinut, vaan soitin lentokentälle. Henkilökunta lupasi soittaa tunnin kuluessa, jos passi löytyisi lentokoneesta. Noin 30 minuutin kuluttua minulle soitettiin ja kerrottiin, että passi oli löytynyt ja voisin tulla hakemaan sen. Niinpä lähdin hakemaan sitä takaisin kentälle skootteritaksilla — pieni seikkailu sinänsä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.
Seuraavana päivänä päätimme mennä eläintarhaan, ja se oli ehdottomasti vierailun arvoinen. Eläintarha oli laaja ja upea, ja siellä oli paljon erilaisia eläimiä ja aktiviteetteja. Pääsimme mm. safariajelulle, jossa näimme tiikereitä, virtahepoja, seeproja, karhuja, kirahveja ja paljon muita eläimiä. Eläintarha oli ehdoton kohokohta Bangkokissa.



Viimeisenä päivänä Bangkokissa lähdimme aamupäivällä suureen kauppakeskukseen kiertelemään ja ihastelemaan kaikkea tarjolla olevaa. Sen jälkeen suuntasimme huvipuistoon, jossa pääsimme kokeilemaan laitetta, jossa istuimme keinuissa ja joka nousi 135 metrin korkeuteen ja pyöri.
Huvipuistolaitteen jälkeen teimme vielä viimeiset ostokset ja suuntasimme lentokentälle palataksemme Phuketiin. Bangkok oli ehdottomasti näkemisen arvoinen vaikkakin todella erilainen kuin Phuket.


Tässä kohtaa reissua oli jäljellä enää yhdeksän päivää, joista viisi oli vielä työharjoittelua. Maanantaina töissä minulle tuli todella huono olo, mutta sinnittelin vuoron loppuun asti. Illalla kotona päätin kuitenkin, että järkevintä olisi käydä lääkärissä. Siellä todettiin influenssa, ja sain siihen lääkityksen, joten loppuviikko kului lähinnä levätessä ja toipuessa.
Tässä kohtaa reissua oli jäljellä enää yhdeksän päivää, joista viisi oli vielä työharjoittelua. Maanantaina töissä minulle tuli todella huono olo, mutta sinnittelin vuoron loppuun asti. Illalla kotona päätin kuitenkin, että järkevintä olisi käydä lääkärissä. Siellä todettiin influenssa, ja sain siihen lääkityksen, joten loppuviikko kului lähinnä levätessä ja toipuessa.
Lentomme lähti tiistaina 30.12, joten viikonloppuna aloimme jo pakata tavaroita ja valmistautua kotiinpaluuseen. Oli outoa tajuta, että näin pitkä reissu oli pian tulossa päätökseen.

Kaiken kaikkiaan
Kokonaisuudessaan kahden kuukauden harjoittelu klinikalla oli opettavainen ja monella tapaa silmiä avaava kokemus. Työskentely kansainvälisessä ympäristössä kehitti erityisesti kielitaitoa, vuorovaikutustaitoja ja kykyä sopeutua erilaisiin toimintatapoihin. Vapaa-ajalla tehdyt retket ja pienet seikkailut täydensivät kokemusta ja tekivät koko matkasta vielä merkityksellisemmän. Vaikka itse työ ei ollut harjoitteluni kohokohta, se muodosti silti tärkeän osan kokonaisuutta ja mahdollisti työnteon ja matkustamisen yhdistämisen ainutlaatuisella tavalla.
Thaimaahan lähtisin ehdottomasti uudelleen — maa on kaunis ja ihmiset lämpimiä ja ystävällisiä. En kuitenkaan ole varma, lähtisinkö samaan harjoitteluprosessiin uudestaan, sillä työpaikan ja viisumien järjestäminen oli kuormittavaa ja vaati paljon kärsivällisyyttä. Kokemus oli silti erittäin opettavainen ja antoi paljon eväitä tulevaisuutta varten.
Kun katson taaksepäin näitä kahta kuukautta, voin sanoa, että työskentely klinikalla oli haastava mutta palkitseva kokemus, josta jäi käteen paljon oppia, muistoja ja uusia näkökulmia.
-Kaikki kuvat otettu itse-

Jätä kommentti