Alku uudessa arjessa Teneriffalla

Olen Teneriffalla 9 viikon työharjoittelussa Hovima Jardín Caletassa. Työskentelen hotellin aulassa vastaanotossa eli respassa, ja harjoitteluni aikana opin käytännön työtehtäviä sekä hotellin arkea. Päätin lähteä jaksolle, koska sain upean mahdollisuuden tulla tänne töihin Tenerife Job Trainingin kautta, enkä halunnut jättää tilaisuutta käyttämättä.

Valmistautuminen ennen lähtöä

Ennen lähtöä piti hoitaa aika monta käytännön asiaa. Ensimmäisenä varmistin, että kaikki tarvittavat vakuutukset olivat kunnossa, kuten matkavakuutus ja henkivakuutus. Sen jälkeen allekirjoitin harjoittelusopimukset, jotka tehtiin hotellin, koulun ja minun välilleni. Lisäksi täytin Erasmus-rahoitukseen liittyvät paperit.

Harjoittelupaikan hankki minulle Tenerife Job Training -organisaatio. Heidän kauttaan sain myös kaikki ohjeet, joita tarvitsin ennen lähtöä. Matkajärjestelyihin kuului pakkaaminen, passin uusiminen ja muut pienet valmistelut, jotka piti hoitaa ajoissa.

Yksi iso helpotus oli se, että hotelli tarjosi minulle majoituksen koko harjoittelun ajaksi. Asuminen on siis ilmaista, ja saan myös ruoan työpäivien aikana. Se teki lähtemisestä paljon helpompaa, koska minun ei tarvinnut stressata asumisesta tai ruokakuluista heti alussa.

Matka Teneriffalle

Lentomme lähti Helsinki-Vantaan lentokentältä aamulla kello 10, joten herätys oli jo 4.30. Aamulla ei paljon unta ollut takana, koska jännitin tulevaa matkaa niin paljon. Kaverini isä vei meidät Maskusta lentokentälle, mikä helpotti lähtöä tosi paljon, ei tarvinnut miettiä junia tai vaihtoja.

Lentokentällä meillä oli vielä pari tuntia aikaa ennen koneeseen nousua, joten kiertelimme ympäriinsä ja odotimme portin läheisyydessä. Kun koneeseen nousu alkoi, jännitys nousi entisestään, koska tämä oli minun ensimmäinen kertani lentokoneessa. Lento kesti 6 tuntia ja 40 minuuttia, mikä tuntui pitkältä, mutta samalla aika meni yllättävän nopeasti.

Laskeutumisen jälkeen menimme bussilla terminaaliin ja tilasimme sieltä Uberin hotelleillemme. Siinä vaiheessa alkoi oikeasti tuntua siltä, että nyt ollaan perillä ja uusi arki voi alkaa.

Lähtötunnelmia Helsinki-Vantaalta – lento Teneriffalle näkyi taululla ja matka alkoi tuntua todelliselta.

Ensimmäiset päivät paikan päällä

Lähdin Teneriffalle yhdessä kaverini kanssa, mikä teki lähdöstä aluksi paljon helpomman tuntuisen. Perille päästyämme tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, ja hän päätti palata Suomeen jo alle vuorokauden jälkeen.

Tämä oli itselleni yllättävä tilanne, ja alku tuntui sen takia hieman haastavammalta kuin olin kuvitellut. Toisaalta se myös pakotti minut heti alussa sopeutumaan itsenäisemmin uuteen ympäristöön.

Ennen kuin aloitin varsinaisen työni, minulla oli neljä päivää vapaata. Käytin ne tutustumalla ympäristöön ja kaupunkiin. Kävelin paljon ympäriinsä ja yritin löytää paikkoja, jotka tuntuisivat omilta. Tottakai kävin myös testaamassa paikallisen McDonald’sin, ja siellä oli ihan eri menu kuin Suomessa, mikä oli hauska yllätys.

Yksi tärkeä asia piti hoitaa heti alkuun: NIE-numero. Se on espanjalainen henkilötunnuksen kaltainen numero, jota tarvitaan esimerkiksi työntekoon. Kävin hakemassa sen Teneriffan poliisiasemalta 17. päivä, ja onneksi Tenerife Job Trainingin työntekijä tuli mukaan, koska en puhu espanjaa. Ilman heidän apuaan prosessi olisi ollut paljon hankalampi.

Ensimmäinen viikko harjoittelussa

Aloitin työni perjantaina 20.2.2026. Ensimmäinen työvuoro oli iltavuoro, kello 15.30–23.30. Päivä alkoi rauhassa tutustumalla uusiin työkavereihin. Kerroin heille nimeni, mistä olen kotoisin ja miksi olen täällä harjoittelussa. Olin koko ensimmäisen päivän työohjaajani ja yhden työkaverin kanssa, ja he näyttivät minulle hotellin perusasioita ja kertoivat, miten vastaanotto toimii. Työkaverini ja henkilökunta ovat todella mukavia ja olen siitä hyvin kiitollinen.

Tutustuin myös hotellin käyttämään ohjelmaan. Se oli kokonaan espanjaksi, joten alussa meni hetki, että opin mistä pitää painaa ja mitä mikäkin tarkoittaa. Ensimmäisellä viikolla sain kuitenkin edetä rauhassa. Sain katsella vierestä, kysyä paljon ja opetella omaan tahtiin.

Pääsin myös tekemään pieniä tehtäviä itse. Tein avainkortteja seuraaville päiville, päivitin asiakkaiden tietoja järjestelmään ja soitin kohteliaisuussoittoja huoneisiin. Sain myös vähän harjoitella check-inin tekemistä. Se tuntui aluksi tosi vaikealta, koska piti muistaa monta asiaa ja puhua selkeästi. Mutta pikkuhiljaa se alkoi sujua, kun asiat jäivät mieleen.

Suurin yllätys oli ehkä se, miten erilaiselta kaikki tuntui verrattuna Suomeen. Ensimmäiset päivät olivat tosi sekavia, ja mietin monta kertaa, osaanko koskaan oppia kaikkea. Välillä tuli jopa sellainen olo, että haluaisin vain kotiin. Mutta kun päiviä meni eteenpäin, asiat alkoivat loksahdella paikoilleen ja olo rauhoittui.