Aurinkorannikon antimet

Työharjoittelun ja vapaa-ajan tasapaino

Hei taas! On jo yli puolet matkastani takana, ja kirjoitan toista blogipostaustani. Fuengirola on täyttänyt odotukseni, ja elo aurinkorannikolla on ollut pääosin rauhallista. Arki on koostunut työharjoittelussa käymisestä sekä päivisin Fuengirolan kiertelystä. Työharjoittelussa olen jo tutustunut kanta-asiakkaisiin, sekä työtavat ovat rutinoituneet. Olen päässyt hyvin mukaan baarimme yhteisöön, ja vastaanotto on ollut mukava. Elo kotona on ollut myös rauhallista. Asun kimppakämpässä, joten vaihtuvat kämppäkaverit on ollut asia, johon on kestänyt tovi tottua. Vapaapäivinä olen päässyt käymään Málagassa ostoksilla sekä katselemassa turistikohteita.

Kuvassa historiallisessa Alcazaban linnakkeessa oleva suihkulähde (Kuva: Samael Koskela)
Kuvassa historiallisessa Alcazaban linnakkeessa oleva suihkulähde (Kuva: Samael Koskela)

Yksinmatkustamisen yksinäisyys

Koti-ikävä ei ole vieläkään iskenyt, mutta välillä yksin olemisen tylsyys on saavuttanut minut tämän pienen huoneen sisältä. Arki vain rullaa eteenpäin, ja sitä huomaakin automaattisesti kävelevän tuttuun kauppaan tai pyykkitupaan. Kuulokkeet ovat myös olleet kovassa käytössä, kun aina ei ole seuraa mukana. Myös Fuengirolan öiset kadut ovat tulleet tutuksi. Lähellä sijaitseva tiistaina pidettävä tori on myös toiminut ajankuluna työpäivinä, jolloin pidemmälle ei viitsi matkustaa. Odotin myös, että missä välissä suurempi kulttuurishokki olisi iskenyt, mutta eloni täällä on aika lailla samaa mitä Suomessa. Ainoastaan puhekieli on eri.

Illalla otettu kuva ravintolan edustasta (Kuva: Samael Koskela)

Kaksi viimeistä viikkoa on vielä matkasta jäljellä ja odotan innoissani mitä ne tuovat tullessaan. Paljon on suunnitelmia ja saa nähdä miten ne onnistuvat. Niistä lisää seuraavassa blogipostauksessani. Näihin kuviin ja tunnelmiin jätän toisen kirjoitukseni. Kiitos lukijoille!

-Samael Koskela

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑