Fuengirola, Malaga

Karhunpoika sairastaa
Siitä kun lentokoneemme laskeutui Malagan lentokentälle, on kulunut nyt 12 päivää. Kaikki on uutta ja jännittävää, ja informaatiota on tullut aivan uskomaton määrä. Uusi koulu, uudet tavat, hotellikäytännöt, uudet ihmiset, uudet kadut sekä uusi kieli ja kulttuuri. Uusien oppien lisäksi isku kasvoille oli uudenlainen bakteerikanta.
Oppikokonaisuuksia on 10 ja opetus tapahtuu tiuhaan tahtiin. Opiskelemme muun muassa ulkomaan asiakaspalvelua, kriisinhallintaa ja turvallisuutta, lasten opastusta ja aktiviteettiopastusta, retkien vetoa sekä kohdetietoutta. Opiskeltavat asiat ovat todella mielenkiintoisia ja käytännönasioita, mikä helpottaa opiskelua.
Matkaopaskoulun ensimmäinen virallinen päivä kului kaupungissa suunnistaen aarrejahdissa. 20 kilometriä, yli 30 rastikohdetta, 8 tuntia. Näin matkaopas aloittaa työnsä joka lomakohteessa, jotta paikat tulisivat tutuiksi. Uskallan paljastaa, samaisena iltana päässäni ei pyörinyt mitään muuta kuin ruoka sekä tarve päästä nukkumaan. ”En mä tuu muistamaa mitää näistä paikoista”, kuului joka suunnasta. Näin jälkeenpäin ajateltuna, aarrejahdista oli suurenmoinen apu. Jossakin kohtaa reissua palaset alkoivat pikkuhiljaa loksahdella paikoilleen, ”Hei, tossa on toi kirkko, mikä käytiin sillon aarrejahdissa kattomassa, joten meidän pitää mennä tonne suuntaan niin sieltä tulee se ruokapaikka vastaan”. On mukava huomata, miten asiat todellakin jäävät päähän, vaikka sillä oppimishetkellä tuntuu, ettei muista yhtään mitään.
Matka kuitenkin alkoi yllättävän surullisesti, kun minä ja huonekaverini sairastuimme. Melkein kokonainen viikko (5 arkipäivää) huoneessamme sairastelimme ja yritimme pysyä parhaamme mukaan mukana opiskeltavissa asioissa.
Tässä kohtaa onkin jo kulunut 2 ensimmäistä työntäyteistä viikkoa. Opiskeluryhmä tuli jo tutuksi ensimmäisen viikon aikana ja vietimmekin paljon aikaa yhdessä tutustuen.
Hieman väsyneenä, mutta innolla kohti seuraavia viikkoja.
Buenos noches, Hyvää yötä Suomi.
Rabab
Vastaa