Päivämme alkoi 7:50 aamulla, kun noustiin TUI:n bussiin. Bussin nokka oli kohti Iso-Britannian hallitsemaa aluetta, Gibraltaria. Jännittävää!
Bussimatkan ajan opas kertoi meille hyvin mielenkiintoista tietoa Gibraltarista ja sen historiasta. Ihailen opasta ja hänen taitojaan. Hän selvästi rakastaa työtään – sekä historiaa.
Gibraltarilla asuu noin 34 000 ihmistä ja se on pinta-alaltaan vain 6,8 neliökilometriä. Sen sijainti on strategisesti tärkeä, koska se sijaitsee Atlantin ja Välimeren välissä, ja se erottaa toisistaan Euroopan ja Afrikan.
Perille saavuttua meidät nouti seuraava opas, Gibraltarin opastuskierroksen kuski. Minibusseilla lähdimme kapuamaan ylös Gibraltarin vuorta. Matka ylös oli hyvin mutkikas ja jyrkkä, mutta pelko kyllä unohtui uskomattomien maisemien ihastellessa. Vuorta ympäröi joka suunnasta meri. Ylhäältä katsottuna merivesi kimmelsi kauniisti auringon valossa.
Nousimme bussista ensimmäiselle pysähdyspaikalle. Edessämme hieman kauempana näkyi Afrikka. Uskomatonta! Veneellä tämä väli oppaan mukaan hurautetaan 15 minuutissa. Afrikka oli siis ihan käsin kosketeltavissa – ainakin melkein.
Matka jatkui henkeäsalpaavalle tippukiviluolalle, jossa tapasimme ensimmäiset vuoren asukkaat, ainoat villinä elävät apinat Euroopassa, Magotti apinat. Ensitapaamisemme oli hieman villi, kun yksi apinoista päätti napata ryhmäläisemme sipsipussin mukaansa.
Loppuaika kierroksen jälkeen oli vapaata aikaa, joka käytettiin syömiseen ja shoppailuun. Yksi minulle uusi asia oli se, että alkoholi, tupakka ja kosmetiikka ovat verovapaita Gibraltarilla. Sieltähän lähti ryhmäläisille tavaraa mukaan.
Paluumatka Fuengirolaan meni levätessä ja perillä olimme noin kello 17 aikoihin.
Rabab
Raseko International 
Vastaa