Jes, se olis kolme viikkoa lähtöön. Matka ei oikeastaan jännitä, mutta vähän stressailen kurssin sisältöä. Toki ilmeisesti lähes kaikki jotka matkaopaskouluun on osallistunut niin on myös sieltä valmistunutkin että ehkä mulla ei ole mitään hätää. Oon ihan super ilonen että pääsen täältä ikuisesta talvesta hetkeksi vähän lämpimämpään. Mulla on ollut jo pitkään tuli pyllyn alla että pitää mennä ja elää ja nyt tiedän että kun astun malagan lentokentältä ulos multa nousee miljoona kiloa pois harteilta. Välillä tuntuu että elämä on sitä samaa päivästä toiseen eikä mitkään asiat etene ja siltä musta on tuntunut on pitkään. Nämä on niitä hetkiä kun todistan itseni vääräksi ja että kyllä asiat etenee ja elämä jatkuu. Pian pitää alkaa miettimään mitä pakkaa mukaan ja siihen kuluu varmasti hyvä tovi että saan kaiken järkevästi tehtyä. Mielenkiinnolla odotan mitä seuraavaan postaukseen tulee kirjoitettua, sillä nyt ollaan vasta lähtökuopissa.
Vastaa